Arvi Grotenfelt and neo-Kantian philosophy of history

• Lauri Kallio ^[1]
  1. [1] Univ. of Turku, Finland
• Localización: Con-textos Kantianos: International Journal of Philosophy, ISSN-e 2386-7655, Nº. 11, 2020, págs. 336-351
• Idioma: español
• Enlaces
  • Texto completo (pdf)
• Resumen
  • español

    The paper discusses Arvi Grotenfelt's (1863–1941), professor of philosophy in Helsinki 1905–29, reading of Heinrich Rickert's (1863–1936) philosophy of history. Rickert was one of the key figures of the so-called south-west German neo-Kantianism. In the center of attention of the south- west neo-Kantians was the topic that Immanuel Kant (1724–1804) himself had omitted: how to philosophically establish the humanities and the social sciences and separate them from the natural sciences? Rickert's philosophy of history was essentially an attempt to ground the historical knowledge in a strictly transcendental philosophy in the Kantian sense. His argumentation relied on his concept of value (Wert). Grotenfelt did not share Rickert's definition of values. According to his view, the fundamental foundation of our judgements of value is beyond scientific reasoning. I will also argue that Grotenfelt's standpoint has a general affinity to Wilhelm Dilthey's (1833–1911) philosophy of world view (Weltanschauung).

  • suomi

    eksti käsittelee vuosina 1905–29 Helsingin yliopiston filosofian professorina toimineen Arvi Grotenfeltin (1863–1941) tulkintaa Heinrich Rickertin (1863–1936) historianfilosofiasta. Rickert oli yksi uuskantilaisuuden niin sanotun lounaissaksalaisen koulukunnan pääedustajista. Uuskantilaisuuden lounaissaksalaisen koulukunnan mielenkiinnon kohteena oli aihe, jonka Immanuel Kant (1724–1804) itse oli sivuuttanut: humanististen tieteiden ja yhteiskuntatieteiden filosofinen perusta sekä niiden eroavuus luonnontieteistä. Rickertin historianfilosofia oli pohjimmiltaan yritys perustaa historiallinen tieto kantilaisen transsendentaalifilosofian pohjalle. Rickertin argumentaatio rakentui hänen arvon (Wert) käsitteelleen. Grotenfelt ei omaksunut Rickertin määritelmää arvolle. Hänen näkemyksensä mukaan arvojen viimekätinen perusta ei ole tieteellinen kysymys. Osoitan myös, että Grotenfeltin kannalla on tiettyä yhtenevyyttä Wilhelm Diltheyn (1833–1911) maailmankuvan (Weltanschauung) filosofian kanssa.